12 askelta ja 12 perinnettä​

12 askelta

Kaksitoista askelta muodostavat henkilökohtaisen toipumisohjelman ytimen. Ne esitetään ehdotuksina ja ne perustuvat AA:n varhaisimpien jäsenten kokemuksiin.

Askeleet kuvaavat sitä asioihin suhtautumista, minkä AA:n ensimmäiset jäsenet uskoivat ensi sijassa auttaneen heidän pyrkimyksiään kohti raitista elämäntapaa.

Kahdentoista askeleen hyväksyminen ei ole pakollista. Kokemus osoittaa kuitenkin, että ne AA:laiset, jotka rehellisesti pyrkivät noudattamaan noita ehdotuksia ja soveltavat niitä jokapäiväiseen elämäänsä, näyttävät saavan enemmän irti AA:sta kuin ne, jotka noudattavat niitä epäsäännöllisesti.

On sanottu, että on mahdotonta noudattaa sananmukaisesti kaikkea, mitä askelissa on sanottu. Vaikka tämä on totta, ovat hyvin monet AA:laiset kuitenkin sitä mieltä, että he jo käytännöllisistä syistä tarvitsevat välttämättä askelia voidakseen pysyä jaloillaan, sillä edustavathan kaksitoista askelta elämänkatsomusta, joka on ollut täysin vieras useimmille alkoholisteille.

 

Kaksitoista askelta, jotka ensi kerran julkaistiin AA:ssa saatuihin kokemuksiin pohjautuvassa Alcoholics Anonymous -kirjassa, ovat seuraavat:

1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään.

2. Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme.

3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan -sellaisena kuin hänet käsitimme.

4. Suoritimme perusteellisen ja pelottoman moraalisen itsetutkistelun.

5. Myönsimme väärien tekojemme todellisen luonteen Jumalalle, itsellemme ja jollekin toiselle ihmiselle.

6. Olimme täysin valmiit antamaan Jumalan poistaa kaikki nämä luonteemme heikkoudet.

7. Nöyrästi pyysimme häntä poistamaan vajavuutemme.

8. Teimme luettelon kaikista vahingoittamistamme henkilöistä ja halusimme hyvittää heitä kaikkia.

9. Hyvitimme henkilökohtaisesti näitä ihmisiä milloin vain mahdollista, ellemme näin tehdessämme vahingoittaneet heitä tai muita.

10. Jatkoimme itsetutkistelua ja kun olimme väärässä, myönsimme sen heti.

11. Pyrimme rukouksen ja mietiskelyn avulla kehittämään tietoista yhteyttämme Jumalaan, sellaisena kuin hänet käsitimme, rukoillen ainoastaan tietoa hänen tahdostaan meidän suhteemme ja voimaa sen toteuttamiseen.

12. Koettuamme hengellisen heräämisen näiden askelten tuloksena yritimme saattaa tämän sanoman alkoholisteille sekä toteuttaa näitä periaatteita kaikissa toimissamme

12 perinnettä

AA-yhteisön kasvaessa sen keskuudessa nousi esiin kysymyksiä ryhmien hoidosta, yhteisistä rahavaroista, henkilöasioista, julkisista suhteista, nimettömyydestä jne. Laajeneva kokemus yritysten ja erehdysten kautta synnytti AA:n kaksitoista perinnettä. Bill W julkaisi aiheista aluksi kirjoituksia AA Grapevine -lehdessä. Niistä kehittyi ”Kaksitoista kohtaa tulevaisuutemme turvaamiseksi”. Painettuna AA:n kaksitoista perinnettä julkaistiin vuonna 1946 ja nykyinen sanamuoto vahvistettiin ensimmäisessä kansainvälisessä juhlakokouksessa Clevelandissa, Ohiossa vuonna 1950.


1. Yhteisen menestyksemme tulisi olla ensi sijalla, henkilökohtainen toipuminen riippuu AA:n yhtenäisyydestä.

  • Yhtenäisyyden puuttuessa AA hajoaa.
  • Yksilöllinen vapaus, mutta silti suuri yhtenäisyys.
  • Paradoksin selitys: jokaisen AA:laisen elämä riippuu henkisten periaatteiden noudattamisesta.
  • Ryhmän pitää pysyä elossa tai yksilö tuhoutuu.
  • Yhteisen menestyksen tärkeys.
  • Miten ryhminä parhaiten elää ja työskennellä yhdessä.


2. Ryhmämme tarkoitusperiä varten on olemassa vain yksi perusarvovalta – rakastava Jumala sellaisena kuin Hän saattaa ilmaista itsensä ryhmämme omassatunnossa. Johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita – he eivät hallitse.

  • Mistä AA saa johtonsa? AA:n ainoana arvovaltana on Jumala sellaisena kuin Hän ilmaisee itsensä ryhmätietoisuudessa.
  • Ryhmätietous määrää.


3. Ainoa vaatimus AA jäsenyydelle on halu lopettaa juominen.

  • Alkuaikojen suvaitsemattomuus johtui pelosta.
  • Riistämällä alkoholistilta mahdollisuus liittyä AA:han joskus luettiin hänelle kuolemantuomio.
  • Jäsenmääritykset poistetaan.
  • Kaksi kokemusperäistä esimerkkiä.
  • AA:n jäsen on kuka tahansa, joka itse sanoo olevansa.


4. Jokaisen ryhmän tulisi olla itsenäinen, paitsi toisia ryhmiä tai koko AA:ta koskevissa asioissa.

  • Jokainen ryhmä hoitaa asiansa mielensä mukaan, paitsi milloin on kysymyksessä AA:n kokonaisuus.
  • Onko sellainen vapaus vaarallista?
  • Ryhmän, kuten yksilönkin, täytyy mukautua periaatteisiin, jotka turvaavat AA:n säilymisen.
  • Kaksi vaaramerkkiä: ryhmän ei tulisi tehdä mitään sellaista, mikä vahingoittaisi AA:n kokonaisuutta, enempää kuin liittyä mihinkään AA:n ulkopuoliseen ryhmittymään. Esimerkiksi: AA-keskus, joka ei menestynyt.


5. Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus – viedä sanomansa vielä kärsiville alkoholisteille.

  • Parempi tehdä yksi asia kunnollisesti kuin monta huonosti. AA:n säilyvyys riippuu tästä periaatteesta.
  • Jumalalta (Korkeammalta Voimalta) olen saaneet kyvyn samaistaa itsemme toiseen alkoholistiinja jakaa toipumisemme tulokkaan kanssa.
  • Ainoa tarkoituksemme on viedä tämä lahjamme toiselle.
  • Raittiutta ei voi säilyttää, ellei sitä jaeta.


6. AA-ryhmän ei tulisi milloinkaan ryhtyä takaajaksi tai rahoittajaksi eikä lainata AA:n nimeä millekään sukulaisjärjestölle eikä ulkopuoliselle yritykselle, etteivät raha-asioita, omaisuutta ja arvovaltaa koskevat pulmat vierottaisi meitä päätarkoituksestamme

  • Kokemus todisti, ettemme voineet ryhtyä tukemaan mitäänsukulaisyritystä, olipa se miten hyvä tahansa.
  • Emme voi olla kaikkea kaikille. Totesimme, ettemme voisi lainata AA:n nimeä millekään sen ulkopuoliselle toiminnalle.


7. Jokaisen AA-ryhmän tulisi olla täysin omavarainen ja torjua ulkopuoliset avustukset.

  • Mikään muu AA-perinne ei ole ollut niin työlästä  toteuttaa kuin tämä.
  • Varattomuus, alkujaan olosuhteiden pakkoa.
  • Hyväksikäytön pelko.
  • Välttämättömyys pitää erillään henkinen aineellisesta.
  • Päätös tulla toimeen vapaaehtoisten avustusten turvin.
  • Vastuu palvelukeskuksen taloudellisesta hyvinvoinnista asetettiin AA:n jäsenten kannettavaksi.
  • Palvelukeskuksen toimintaperiaate: pelkät toimintakustannukset sekä kohtuullinen vararahasto.


8. AA:n tulisi aina säilyä ei-ammattimaisena, mutta toimistomme voivat palkata erikoistyöntekijöitä.

  • Kahdennentoista askeleen työtä ja rahaa ei voida sekoittaa.
  • Vapaaehtoisen 12. askeleen työn ja maksetun palvelun välinen linjajako.
  • AA ei voisi toimia ilman palkattua työvoimaa.
  • Ammattityöntekijät eivät ole ammatti-aa:laisia.
  • AA:n suhde teollisuuteen, valistustoimintaan jne.
  • 12. askeleen työstä ei milloinkaan suoriteta korvausta, mutta ne, jotka tekevät työtä meitä palvellakseen ovat palkkansa ansaitsevia.


9. AA:ta sellaisenaan ei saisi koskaan organisoida, mutta voimme muodostaa palveluelimiä tai toimikuntia, jotka ovat välittömästi vastuussa niille, joita palvelevat.

  • Erikoiset palveluneuvostot ja toimikunnat. Keskuspalveluvaltuusto, Luottamusmiehistö ja ryhmätoimikunnat eivät voi laatia sääntöjä AA:n jäsenille eikä ryhmille.
  • AA:laisia ei voida määräillä yksilöinä enempää kuin yhteisestikään.
  • Pakkovallan puuttumisesta huolimatta ”järjestäytymättömyys” ei haittaa, koska ellei jokainen aa-lainen noudata ehdotettuja toipumisaskeleita, hän kirjoittaa oman kuolemantuomionsa. Sama pätee ryhmiinkin.
  • Kärsimys ja rakkaus ovat aa-laisten kurinpitäjinä.
  • Arvovaltahengen ja palveluhengen välinen ero.
  • Palvelujemme pyrkimyksenä on saattaa raittius kaikkien sitä haluavien ulottuville.


10. AA ei ota kantaa ulkopuolisiin kysymyksiin; sen takia AA:n nimi ei saisi milloinkaan tulla vedetyksi julkisiin kiistoihin.

  • AA ei ota kantaa julkisiin kiistoihin. Taisteluhaluttomuus ei ole mikään erikoishyve.
  • Hengissäpysyminen ja AA:n leviäminen ovat pääasialliset tavoitteemme.
  • Mitä olemme oppineet Washingtonin liikkeeltä.


11. Ulospäin suuntautuva toimintamme pohjautuu pikemminkin vetovoimaan kuin huomion herättämiseen; meidän tulee aina ylläpitää henkilökohtaista nimettömyyttä lehdistön radion, television ja elokuvan piirissä.

  • Suhdetoiminta on AA:lle tärkeä. Hyvän suhdetoiminnan avulla pelastetaan ihmishenkiä.
  • Pyrimme tekemään AA:n periaatteet tunnetuiksi, emme AA:n jäseniä.
  • Lehdistö on ottanut asiamme omakseen.
  • Henkilökohtainen nimettömyys julkisuudessa on suhdetoimintamme kulmakivenä.
  • 11. perinne muistuttaa jatkuvasti mieleemme, että henkilökohtaisella kunnianhimolla ei ole sijaa AA:ssa.
  • Jokaisesta jäsenestä tulee yhteisömme toimiva huolenpitäjä.


12. Nimettömyys on perinteittemme henkinen perusta, aina muistuttaen meitä asettamaan periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle. 

  • Nimettömyyden henkisenä aineksena on uhraus.
  • Luopuminen henkilökohtaisista tavoitteista yhteisen hyvän vuoksi on kaikkien kahdentoista perinteen olemuksena.
  • Miksi AA ei voinut pysyä salaseurana.
  • Periaatteet ovat henkilöitä tärkeämmät.
  • Sataprosenttinen nimettömyys julkisuudessa.
  • Nimettömyys on todellista nöyryyttä.


Lue lisää askeleista, perinteistä ja AA:n toiminnasta Suomen AA yhdistyksen sivuilta: www.aa.fi.